Työvuosi 2025

Vuoden ensimmäinen bloggaukseni on perinteisesti ollut koonti kuluneesta työvuodesta. Tällaisen kokoaminen on kiinnostavaa itselle, mutta varsin paljon minulta myös työstäni kysellään. Tämäkin työvuosi oli kovin tekoälypainotteinen: yli 70 % koulutuksistani oli tekoälykoulutuksia, mutta melkein kaikissa muissakin tekoäly oli jollain tavalla osa sisältöjä. Jo huhtikuussa tuli sata tekoälykoulutusta täyteen ja niille on yhä paljon kysyntää - ja myös tilaa kalenterissani. Avoimia koulutuksiani näet Tervetuloa-sivulta ja tallenteita mm. YouTubesta. 

Kuvasta näet tiivistyksen somen tunnusluvuista ja viime vuoden töistäni. Kuva ei poikkeuksellisesti ole saavutettava, mutta tekstivaste löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Alta voit katsoa mm. listauksia suosituimmista sisällöistäni ja lukea tarkemmin töistäni. 

Kuvan tekstivaste löytyy blogikirjoituksen alaosasta.

Somen suosituimmat

Blogini ylitti joulun alla 1,5 miljoonan kävijän rajan. Samalla vuosittainen kävijämäärä yli tuplaantui ja oli 303 613 henkeä. Luvut ovat Bloggerin tilastoista, joita ei voine pitää kovin luotettavina, mutta antavat jonkinlaista suuntaa. Monta kirjoitusta jäi ajanpuutteen vuoksi vain luonnokseksi, sillä työajan priorisoinnissa ykkösenä ovat sovitut koulutukset. Blogia kirjoitan teidän hyödyksi ja itseni iloksi. Sen merkitys on toki suuri myös tunnettuuden ja markkinoinnin näkökulmasta.

Viime vuoden luetuimmat blogikirjoitukset ja -sivut listasin alle. Kaikkien aikojen luetuimmat kirjoitukset löydät sivupalkista, mutta blogisivujen kävijämäärä näkyy vain minulle. Moni näistä on jo vuosien takaa, mutta useasti päivitettynä.

1. Sanapilvet opetuksessa -blogikirjoitus
2. Blooket - uusi pelillinen monivalintakysely
3. H5P-työkalujen sivu
4. Päivittyvät ohjeet ja diasarjat -sivu
5. ChatGPT luo sarjakuvia ja infograafeja
6. Kuka, yhteystiedot & some -sivu
7. Generatiivisen tekoälyn sivu
8. Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia 
9. ClassroomScreen - open helppo työkalu
10. Kuvakortit ja visualisointi

Diasarjoja katsottiin kuluneena vuonna 79 800 kertaa ja niissäkin ollaan kaikkiaan 1,5 miljoonan katsojan paremmalla puolella. Dioja jaan kahteen palveluun: Slideshareen vien nykyisin yksittäisten koulutusten dioja ja siellä eniten katsomisia viime vuonna saívat blogikirjoituksissa esiin nostamani tekoäly opetuksessa -koulutusten ja ITK-esitysteni diat. Päivittyvät diasarjat vien SpeakerDeckiin. Siellä katsotuimpien listan kärki on 1) H5P, 2) Sanapilvet, 3) Ilman kirjautumista toimivat sovellukset, 4) Sähköiset kokeet ja kyselyt, 5) Ruudunkaappausvideot ja jaetulla 6. sijalla Padlet, Flinga ja Flip. Linkit löydät ohjesivulta.

Padletteja minulla on satoja ja niin taitaa olla ThingLinkejäkin. Molemmista näen yksittäisten sisältöjen kävijämäärät ja ThingLinkistä myös kävijät yhteensä. Padleteista kärjessä ovat oletettavasti Tekoälyn linkkivinkit, Padlet-ohjeet ja esimerkit sekä Oppimispelien koonti, joilla on yhteensä kaikkiaan 47 000 näyttökertaa. Thinglinkillä tehdyistä sisällöistä katsotuimpiin kuulunevat ThingLink-ohjeet ja esimerkit, Blooket-ohjeet, Ajatuskartat, 360-kuvaamisen skenaario ja Oppaat verkkokurssien tekijöille. Näitä on katsottu yhteensä 62 580 kertaa

YouTuben suhteen en viime vuonna ollut kovin aktiivinen lukuun ottamatta loppuvuodesta tekemiäni englanninkielisiä tekoälyvideoita (16 kpl). Jaoin kaikkiaan 28 julkista videota ja katselukertoja oli vuoden aikana vain 14 000. Lisäksi videoita löytyy Webinaaritallenteiden soittolistalta. Katsotuin soittolistani on Tekoäly opetuksessa, mutta tekoälyvideoita löytyy muiltakin suomen- ja englanninkielisiltä soittolistoilta. YouTube-kanavalta näet kaikkien aikojen katsotuimmat videoni. Viime vuoden kärki oli Videon lataaminen YouTubeen, Padlet-ohje 2024 ja Miten sanelen tekstiä ja litteroin Wordillä.

Somen vuorovaikutus tapahtui Facebookin ammatillisissa ryhmissä ja lisääntyvässä määrin LinkedInissä. Instagramiakin käytän, mutta vuorovaikutus siellä on vähäistä. Tärkeimmät asiat kuten blogikirjoitukset jaan kuuteen eri palveluun. Edellä mainittujen lisäksi viestipalvelu X:ään, Threadsiin ja Blue Sky-palveluun. Twitter oli aikanaan suosikkini, mutta ei näiden pikaviestinten käyttö nykyisellään enää oikein innosta, vaikka niissä roikunkin.  

Koulutukset, muut työt ja työreissut

Tein töitä kaikkiaan 34 eri taholle, mutta lukumäärä riippuu laskutavasta ja voisi olla enemmänkin. Esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisössä työskentelin kuudessa eri tehtävässä tai hankkeessa yliopistolla ja TAMKissa. Opetushallitukselle tein töitä kolmeen eri yksikköön. Myös mm. Tampereen kaupungilta sain palkkaa useammalta yksiköltä ja hankkeelta. Eniten tein töitä seuraaville tahoille: TAMK, Tampereen kaupunki, Opetushallitus sekä Omnia ja OEP.

Kuluneena vuonna peräti 40 % koulutuksista oli yleissivistävän koulutuksen ja 25 % ammatillisen koulutuksen ja 13 % korkea-asteen henkilöstölle. Noin neljänneksessä kohderyhmä oli joku muu kuten vapaa sivistystyö, kirjastot, opetushoitajat, maatalouslomittajat ja erilaiset hankkeiden kohderyhmät kuten puhtausalan työtekijät, ikääntyneet, ikäihmiset sekä erilaiset kansainvälistä työtä tekevät opettaja- ja virkamiesryhmät. Englanniksi pidin neljä koulutusta ja tuin yhtä kv-hanketta H5P:n osalta. 

Työni on pääosin kouluttamista, toisinaan teen materiaaleja tai autan niiden luomisessa. Useimmiten saan jakaa tilauksesta tekemäni materiaalit myös omilla kanavillani:

• Mitä uutta Adobe Express? -bloggauksesta löydät TOP-keskukselle tekemäni ohjevideot.
• Digipedagogiikan koulutuspaketissa tarjolla on johdantovideo ja kolmeosainen perehdytys teemoihin pedagoginen käsikirjoitus, oppimistehtävien suunnittelu sekä palaute ja arviointi. Materiaali on tehty ammatillisen koulutuksen hankkeille Osaamisella hyvinvointia (ESR+) ja LIIKE -kehittämisreittejä liikunta-alalle Lapissa. 
• Loppuvuodesta tein Opetushallituksen alla toimivalle Salto Digitalille videoita tekoälystä. Ne on jaettu myös YouTubeeni: Learning path on AI for NA staff 2025 (4 videos, Sept-Dec 2025) sekä AI and Pedagogy (12 videos, December 2025).
  
  

Jatkoin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien koordinaattorina, ks. koonti ainetiimien vuodesta.
Olen mukana ITK-konferenssiin suunnitteluryhmässä ja kuulun Avoimen tieteen Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajistoon, missä edustan freelancereita. Olen myös  H5P Ambassador ja pitäisikö myös mainita, että sain Padletin mustan vyön! Päivitin juuri Padletin ohjediat, missä kerron siitä vähän lisää ja ensi viikon Bett-messujen jälkeen tiedän varmastikin jo enemmän. 

44 % koulutuksista oli lähikoulutuksia. Matkapäiviä kertyi 27 ja paikkakuntia 13. Yövyin 12 yötä työmatkalla. Useimmiten kävin Helsingissä, sinne vei suunnilleen joka kolmas reissu. Lontoon Bett-messuilla olin 9. kertaa ja kohta taas, ks. suomalaisten matkakertomukset 2025 ja tammikuu 2026 (lisään pian linkin). IT-kouluttajien laivaseminaariin (Tallinna) osallistuin ensikertaa. Vuoden tärkein työtapahtumani on ITK-konferenssi, minne olen osallistunut 2005 alkaen joka vuosi. Se järjestettiin huhtikuussa Tampere-talossa (ks. neljä bloggausta).

Työvuoden suurin muutos oli Opetushallituksen rahoittamien opetustoimen täydennyskoulutusten päättyminen hallituksen säästöjen vuoksi. Ne olivat merkittävä osa työtäni 21 vuoden ajan ja tykkäsin kovasti vetää niitä. Ensin lähinä ja viime vuosina pääosin etänä tuli vedettyä yli 80 koulutusta 13 eri organisaation kautta. Näitä muistoja jaoin edellisessä blogikirjoituksessani. Kevään 2023 ITK-esityksessä jaoin kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten tällaisia koulutuksia järjestetään onnistuneesti webinaarimuotoisina.  

Yllä olevan infograafin kuvaus saavutettavassa muodossa

Työvuosi ja some 2025 – Matleena Laakso (vuodessa / yhteensä)

• Blogi: 23 blogijulkaisua. Aihetunnisteina #digipeda ja #tekoäly.
• 303 613 / 1 502 050 lukukertaa.
• Diasarjat: Koulutusten diat ja päivittyvät ohjeet.
• 79 800 / 1 580 200 katselukertaa.
• Padlet: Oppimisympäristöt ja kuratointi.
• Yhteensä reilusti yli 100 000 katselua.
• ThingLink: Monipuoliset interaktiiviset verkkosisällöt.
• 14 140 / 114 050 katselukertaa.
• YouTube: 28 uutta julkista videota. Osa videoista englanniksi.
• 14 050 / 104 850 katselukertaa.
• Sosiaalinen media
• Pääkanavat: Facebook, LinkedIn, Instagram.
• Lisäksi mukana: X, Threads, Blue Sky.
• Koulutukset: Tekoäly opetuksessa kysytyin teema. Pääosa osallistujista oppilaitoksista. 55 etäkoulutusta. 27 matkapäivää ja 13 paikkakuntaa.
• Työt: 34 palkanmaksajaa. Eniten töitä seuraaville: TAMK, Tampere, OPH, Omnia/OEP. Koulutusten ohella tehty myös materiaaleja.

Yli 80 OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutusta takana

Olen kirjoittamassa perinteistä koontia kuluneesta työvuodestani. Suurin muutos vuonna 2025 oli Opetushallituksen rahoittamien opetustoimen täydennyskoulutusten päättyminen, mistä riittää asiaa ja muisteluita ihan omaan bloggaukseen. 

Tämä hallituksen säästöpäätös surettaa kovin. Opetusalan toimijoiden mahdollisuudet ylläpitää ammattitaitoa ja kouluttautua ovat vähentyneet. Ei kovin fiksu päätös, etenkään tekoälyn mullistaessa niin maailmaa kuin oppilaitostenkin toimintaa. Moni koulutusalan organisaatio ja yritys on yrittänyt tätä uutta tilannetta helpottaa tarjoamalla maksullisia koulutuksia, mutta niistä suuri osa perutaan, kun työnantajat eivät mahdollista osallistumista eikä moni ole tottunut itse kouluttautumisesta maksamaan. 

Näin ollen tarjolla on lähinnä muulla tavoin rahoitettujen hankkeiden ja verkostojen maksuttomia yksittäisiä webinaareja (ks. päivittyvä webinaarilistaus). Kuulemani mukaan osa isoista koulutuksen järjestäjistä tarjoaa täydennyskoulutusta omalla rahoituksella, mutta se ei koske tasa-arvoisesti kaikkia opetusalan toimijoita. Myös digitutoreiden roolin uskoisi korostuvan, mutten tiedä, onko heidän resurssia missään lisätty. Aiempi laaja valtakunnallinen tarjonta, mistä saattoi poimia juuri omiin tarpeisiin ja mielenkiinnonkohteisiin sopivia koulutuksia, on enää muisto vain. Muutamia koulutuksia olemassa olevat hankkeet vielä järjestävät, esimerkiksi TAMKissa on tarjolla 3.2.2025 alkava Henkilökohtaistaminen ja tuki arvioinnissa 3 op - mukaan ehtii ja mahtuu vielä.

20 vuotta sitten oli tavallista järjestää kuuden lähipäivän koulutuksia, minne osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea aina kahdeksi päiväksi kerrallaan. Viime vuosina minulle tyypillisin oli kuuden webinaarin koulutus, mutta moni järjesti yhtä pitkiä 3 op koulutuksia vain kolmenkin webinaarin voimin. Toki mukana oli molemmissa myös ohjausta ja verkkotyöskentelyä. Joka tapauksessa näitä vähän pidempiä muutaman opintopisteen koulutuksia jään kaipaamaan. Niin antoisia kuin yksittäiset webinaarit voivat olla, ei niissä päästä samaan kuin parhaimmillaan vähän pidempikestoisissa prosesseissa, vaan molempia tarvitaan. 

Näiden täydennyskoulutusten järjestäminen oli keskeinen työtehtäväni 21 vuoden ajan (2005-2025). Viime vuosina niiden osuus oli ehkä noin kolmannes töistäni, joskin vuosittainen vaihtelu on aina ollut suurta. Olen vetänyt niitä yksin tai yhdessä kollegojen kanssa 13 eri koulutusorganisaation kautta yli 30 hankkeelle. Muutamaa koulutusta toistettiin jopa kahdeksan kertaa, osin eri laajuisina ja aina edellisestä kehittyen ja päivittyen. Löydät yli 80 koulutuksen listauksen aiempien koulutusten blogisivulta. Lisäksi pidin yksittäisiä webinaareja muiden järjestämissä OPH-koulutuksissa ja hankeseminaareissa. 

Kuvan tekstivaste löytyy blogikirjoituksen alaosasta.

 
Paljon tuli opittua

Täydennyskoulutuksen puolella työskennellessä ja materiaaleja avoimesti jakaessa on suuri voimavara, kun työstään saa jatkuvasti palautetta ja sitä voi itsekin kysyä omaa kehittymistä edistävien kysymysten kautta. Toki etenkin digiteemojen parissa haaste on se, että osallistujien osaaminen vaihtelee aina paljon ja koulutuksen tulisi silti sopia kaikille. Pari vuotta sitten kokosin ITK-esitykseen kouluttajana oppimaani etenkin webinaarikoulutusten näkökulmasta. Voit lukea lisää ja katsoa tallenteen blogikirjoituksesta Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023

Osallistujat tulevat koulutuksiin oppimaan uutta, mutta kyllä kouluttajankin roolissa oppii usein paljon.  Osallistujien kysymykset ovat tässä avainasemassa. Aina en ole osannut vastata heti tai on tuntunut, että asia voisi kiinnostaa muitakin ja kysymyksestä on syntynyt blogikirjoitus tai video. Toisinaan tulee luvattua kouluttaa jotain, mitä ei juuri itsekään osaa, mutta voihan sen opetella. Hankalampia teemoja voin valmistella vähitellen kuukausien ajan poimien eri lähteistä hyviä vinkkejä ja kokeillen erilaisia sovelluksia.

Keskeisinä teemoinani opetusmenetelmät ja digipedagogiikka

Ensimmäisinä työvuosina keskeisiä täydennyskoulutusteni teemoja olivat opetusmenetelmät, erityisesti yhteistoiminnallinen ja ongelmaperustainen oppiminen. Myös työssäoppimisen tukeminen oli usein esillä. Muutamaa vuotta myöhemmin sosiaalinen media ja mobiilioppiminen alkoivat yleistyä. 

Kun ylioppilaskokeiden sähköistämisestä päätettiin, pian erilaiset sähköiset kokeet ja pelilliset kyselyt kiinnostivat kaikkia kouluasteita. Kahoot oli monelle ensimmäisiä helppoja ja kivoja työkaluja, joita on syntynyt sittemmin valtavasti lisää. Näistä digityökaluista tuli keskeinen osa koulutuksiani ja teemat laajenivat pian XR:ään, erilaisten materiaalien luomiseen, verkkopedagogiikkaan ja verkko-opetuksen työkaluihin. Koronavuosina kiinnostivat verkko-opetukseen sopivat osallistujia aktivoivat menetelmät ja sen jälkeen verkkosisältöjen luominen. Viime vuosina lähes kaikki on liittynyt enemmän tai vähemmän tekoälyyn. 

Katosivatko työni vai mikä muuttui?

Adobe Express -sisältöjä tehdessä voin 
yhdistää töitä ja harrastuksia.

Uusi tilanne vähensi minulla jo viime syksynä koulutusten määrää, verkkokoulutusten osuutta ja etenkin ammatillisten opettajien osallistumisia. Töitä näyttäisi tästä huolimatta riittävän kylliksi ja henkilökohtaisesti pieni kevennys juuri tähän hetkeen on ollut tervetullut.  

Vapusta juhannukseen meni minulta muuttaessani tätiäni yhteisöllisen palveluasumisen pariin ja järjestäessäni hänen asioitaan mm. kotihoidon ja kymmenien valtakirjojen avulla. Tätini ei ole ainoa iäkäs sukulainen, joka tarvitsee apuani, ja jolla on jo monenlaisia haasteita niin muistin kuin omien asioiden hoitamisen kanssa. Lisäksi olen viime vuosina ottanut vastuuta mm. suvun yhteisestä kesämökistä ja isoisäni aikanaan ostamasta metsätilasta, josta olen pitkään omistanut osan, mutta jonka hiljattain ostin siskoltani ja tädiltäni kokonaan itselleni. Siitä minua haastateltiin Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehteen 4/2025 (PDF, sivut 6-7). 

Kiitos

Kuva on tehty Adobe Expressin tekoälyllä,
tekstit olen koonnut eri lähteistä.

OPH-koulutuksista iso kiitos tietenkin veronmaksajille ja Opetushallitukselle, joka luotti meihin kouluttajiin ja antoi sopivasti vapautta ja kyllin vähän byrokratiaa, jotta toiminta oli sujuvaa. Hymyillen muistelen aikaa, kun rahoituspäätöksistä soitettiin OPH:lle ja kerran myönteistä päätöstä perusteltiin minulle niin, että annettiin "välillä rahoitusta näihin lyhenteisiin". Näitä lyhenne-koulutuksia eli PBL:ää (ongelmaperustainen oppiminen) vedettiin yhdeksän kertaa, tosin muutama muulla rahoituksella.  

Kiitos myös lukuisille yhteistyökumppaneille eri organisaatioista, joiden kanssa näitä koulutuksia järjestettiin. Monen kanssa yhteistyö jatkuu uusilla tavoilla. Kiitos myös ihanille kouluttajakollegoille, etenkin sieltä urani alkuvaiheilta. Ilman Eduta-instituutin Satu Öystilää ja Kirsi Viitasta tuskin olisin siellä, missä nyt olen. Oli valtavan hyödyllistä saada työskennellä työuran alussa kahden niin äärimmäisen taitavan pedagogin kanssa. 

Kirsin kanssa koulutin aktiivisesti yhdessä 10 vuotta, ja senkin jälkeen aina toisinaan. Yhdessä kouluttaminen oli ja on valtavan antoisaa niin kouluttajille kuin osallistujillekin, varsinkin kun pedagoginen näkemys sopii yhteen ja voidaan hyödyntää molempien vahvuuksia. Vastavalmistuneena noviisina ensimmäisten koulutusten aikaan helpotti suuresti, kun ei tarvinnut pelätä hankalia kysymyksiä, vaan toinen oli vieressä tukena. Ja niin sitä ihminen vanhetessaan myös muuttuu - nyt ne hankalat kysymykset ovat vain mukava haaste. Ja sekin on jo helppo myöntää, ettei tiedä, mutta ehkä joku ryhmästä tietää.

Kiitos myös teille tuhansille opettajille, ohjaajille, rehtoreille ja kaikille muille opetusalan ammattilaisille, jotka näihin koulutuksiin osallistuitte. Ei olisi opettajaa tai kouluttajaa ilman oppijoita. Yhdessä me tehtiin koulutuksista niin antoisia!

Yllä olevan infograafin kuvaus saavutettavassa muodossa

Vihreäpohjainen infografiikka otsikolla ”OPH-rahoitteiset opetustoimen täydennyskoulutukset”. Kuvassa kahdeksan tietolaatikkoa ja alareunassa teksti: ”Matleena Laakson muistoja”.

1. 21 vuotta: Koulutusten ideointi, suunnittelu, markkinointi, kouluttaminen ja raportointi olivat keskeinen osa työtä vuosina 2005–2025.

2. Organisaatiot: Toimin kouluttajana 13 eri organisaation kautta, useimmiten Tampereen yliopistolla tai TAMKissa.

3. 33 – 50 – 80: Koulutin 33 hankkeessa, lähes 50 erilaisessa koulutuksessa, joita oli kaikkiaan yli 80.

4. Avoimuus: Jaoin materiaalit avoimesti vuodesta 2011 alkaen ja kannustin osallistujia jakamaan myös omia materiaalejaan.

5. 1. koulutus: Työssäoppimisen kehittäminen, 6 op. Vastasin kokonaisuudesta ja käytin pääosin muita kouluttajia.

6. Eniten toistoja (8): Opettajan yhteistoiminnallinen työkalupakki (4, 6 tai 8 op) sekä Pedagogin digitystä (2 tai 3 op).

7. Viimeinen koulutus: Omnia Education Partnerships Oy, Tekoäly ammatillisessa opetuksessa 2 op.

8. Kiitos! Osallistujat, kouluttajakollegat, koulutuksen järjestäjät, Opetushallitus ja veronmaksajat.

Hyvää joulua!

Viimeistellessäni vuoden viimeisiä töitä, huomasin että 1,5 miljoonan yksittäisen blogivierailun raja ylittyi tänään iltapäivällä reilun 13 vuoden bloggaamisen jälkeen. Lämmin kiitos siitä ja kaikesta muustakin yhteistyöstä ja somekollegiaalisuudesta!

Onnellista joulun aikaa!

- - - 
1,500,000 blog visits! A warm thank you to everyone.
Wishing you a peaceful Christmas season!

Check out for my English blog page for the new AI videos and for AI in Education Erasmus+ summer course in June 2026 in Finland!

Kuva tehty ChatGPT:llä.

Tallenteita tekoälystä / Videos about AI

Kuvituskuvan loin Firefly-tekoälyllä.

Below in English.
- - -
Suuri osa teistä lukijoista tietää, että avoin jakaminen on minulle tärkeä arvo. Se näkyy myös niin, että jos tilaaja haluaa tallentaa puheenvuoroni tai koulutukseni, sen saa tehdä enkä laskuta siitä erikseen. Riittää, että minä ja osallistujat tiedämme, tallennetaanko ja jos kyllä, jaetaanko tallenne YouTubeen vai esim. organisaation sisäisesti. 

Toki tallentaminen usein vähentää lähi- tai reaaliaikaisten osallistujien määrää ja voi vaikuttaa vuorovaikutukseenkin. Siksi kaikkea ei aina kannata tallentaa, mutta päätös on työn tilaajalla. Jos tilaisuus ei ole kovin vuorovaikutteinen, aina voi tallentaa pelkän alustuksen. Joskus olen tehnyt erikseen tiiviin tallenteen jaettavaksi, jotta livetilanteen vuorovaikutus olisi sujuvampaa.

Toisinaan minulta tilataan laajempia materiaaleja tai pelkkiä tallenteita. Nekin jaan julkisesti, jos se tilaajalle sopii. Viime aikoina tällaisia ovat olleet esimerkiksi Tekoäly ryhmän työskentelyn tukena, SeniorSurf-päivän webinaari: Tekoäly tutuksi, Aktivointia etäopetuksessa ja Digipedagogiikan koulutuspaketti. Pääosa tallenteistani löytyy YouTube-kanavaltani. Ylimpänä ovat uusimmat ja suosituimmat videot. Soittolistoilta löydät mm. webinaaritallenteet, tekoälyn ja monia muita teemoja ja työkaluja. Muista myös opetusalan maksuttomien webinaarien blogisivu!

Tallenteen jakaminen tukee minun molempia työelämän tavoitteitani: opettajien (ja vähän muidenkin) tukemista heidän omassa työssään sekä digin ja osana sitä myös tekoälyn pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä. Opettajilla ei ole täyttä päätösvaltaa työhönsä. Vaikka he olisivat varanneet ajan webinaarille, kollegan sairastuminen voi tuoda lisätöitä, mikä estää osallistumisen. Tai sitten vain on yhtäaikaisesti useampi tapahtuma, minne ehdottomasti haluaa tai on pakko osallistua. Kun kyse on jonkin sovelluksen opettelusta, saamani palautteen mukaan tallenteita katsotaan myös vaihe vaiheelta samalla itse rauhassa opetellen. 

Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankkeen webinaarisarja

Pidin Tampereen kaupungin Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankeelle neljän webinaarin sarjan tekoälystä loka-marraskuussa 2025. Joulukuussa Mika Setälä jatkoi vielä kahdella webinaarilla lukion matematiikan opetukseen liittyen. Tallenteet ja materiaalit on jaettu julkisesti ja löydät ne webinaarisarjan Padletista sekä AOE-sivustolta. (Tiedot tallenteiden linkeistä päivitetty 13.1.2026.)

Webinaarien teemat: 

1. Copilot Masterclass: tekoälyn pelisäännöt, Copilot ja agentit.
2. Tekoälyajan oppimistehtävät: AI lähiopetuksessa ja kotitehtävissä. 
3. Opettajan tukiäly: AI opettajan työn tukena. 
4. Tekoäly eri sovellusten kaverina: Adobe Express, ThingLink, H5P ja Forms.
5. Copilotin matematiikkaosaaminen & Copilot koodarina.
6. Copilot ja omien matematiikka-agenttien tekeminen.

Learning path on AI, AI and Pedagogy and Erasmus+ summer school

I produced four videos on AI for SALTO Digital between September and December 2025. They form a learning path for staff in National Agencies. The videos have been published by SALTO, and I have permission to share them also on Learning path on AI -playlist on YouTube. The titles are listed below; each is about 50 minutes long: 

1. Introduction to Generative AI. 
2. Using Copilot and ChatGPT. 
3. Using AI for teamwork. 
4. Exploring various AI tools.

You will find the slides and additional materials on my blog page 'In English'. I linked the videos to Google NotebookLM that I introduced in the fouth video. The image below is an infographic summary made by NotebookLM (view all the examples - they are not fact-checked). 

Infographic made by Google NotebookLM (Nano Banana) as a summary of my four videos.

On Monday 22nd of December twelve more videos will be published for SALTO Digital. I will also publish them on my AI and Pedagogy playlist in YouTube. They are 9-13 minutes each. Here is a link to slides. The themes are:

1. What is Generative AI?
2. Responsible Use of AI
3. Creating Effective Prompts 
4. ChatGPT in Everyday Work: Your Smart Assistant
5. Copilot in Everyday Work: Your Smart Assistant
6. Tips for Using AI in Information Searching
7. Learning Tasks and AI 
8. AI Tools for Teachers
9. Generating Summaries and Modifying Content
10. Visualising Ideas with AI
11. Enhancing Teamwork with AI
12. AI-Generated Slides, Videos, Music and more 

I have previously shared AI created podcasts and videos based on my blog posts and other materials on digital pedagogy and AI in education. They are created with Google NotebookLM, mainly in English. In April I created a digital version of myself with HeyGen. You can listen to my avatar telling about my AI journey (1:40 min).  Most on my recent videos include captions so you can automatically translate them into almost any language. Have a look at my YouTube Channel.

In June 2026, I will be teaching in AI in Education summer school. It is a ERASMUS+ Summer School organized by Euneos. It will be held in Helsinki Metropolitan Area. Feel free to read more and sign up - or recommend the course to colleagues and friends across Europe.

- - - 

I polished the English language based on the feedback I got from ChatGPT.

Lisätty myöhemmin joulukuussa: infograafi ja lyhytvideoiden otsikot ja tarpeelliset linkit englanninkieliseen osuuteen. 

Tekoälytilastoja

Tähän kirjoitukseen kokosin yhteenvetoa neljästä selvityksestä liittyen generatiivisen tekoälyn käyttöön. Esillä on ensimmäinen tutkimus ChatGPT:n käytöstä sekä Tilastokeskuksen, DNA:n ja Digi- ja väestötietoviraston tilastoja suomalaisista käyttäjistä.

ChatGPT:n käyttö on hyvin samankaltaista ammatista riippumatta

Yliopistojen ja Open AI tutkijat selvittivät ChatGPT:n käyttöä kuluttajalisensseillä (Free, Plus, Pro) aikajaksolla 11/2022 - 7/2025. Niiden käyttäjinä on 10 % maailman aikuisväestöstä ja kehotteita annetaan 29 000 joka sekunti. Lähes 80 % keskusteluista liittyy kolmeen teemaan, jotka ovat käytännön ohjeet, kirjoittaminen ja tiedonhaku. 

Mielenkiintoista on, että työkäyttö on hyvin samanlaista ammatista riippumatta. 81 % työhön liittyvistä kehotteista liittyy seuraaviin työtehtäviin: tiedon hankkiminen, dokumentointi ja tulkinta, päätösten tekeminen, neuvojen antaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä luova ajattelu. Ei-työhön liittyvien viestien määrä on kasvanut työkäyttöä nopeammin. Itse tosin epäilen tämän liittyvän ainakin osittain siihen, että työkäyttö tehdään aiempaa useammin työnantajan tarjoamilla sovelluksilla, joista tällaista tilastointia ei yleensä ole saatavissa. 

Lähteenä on Aaron Chatterji etc. (2025). How people use ChatGPT, josta luin johdannon ja loppupäätelmät sekä muutaman kohdan muualtakin. Tästä linkistä voit avata alla olevat infograafit vähän parempilaatuisina kuvina.

Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista on käyttänyt tekoälyä

Tilastokeskuksen sivuston hakusana "tekoäly" antaa 63 tulosta.  Tässä lähteenä on Tekoälyä käyttäneiden osuus lähes tuplaantui vuodessa (uutinen 12.11.2025).

Generatiivista tekoälyä viimeisen 3 kk aikana käyttäneiden osuus suomalaisista (16–89 v.) oli 41 % , kun se vuosi sitten oli 23 %. Miehiä on palveluiden käyttäjinä vain hieman naisia enemmän, tosin nuorten osalta naiset ovat hieman aktiivisempia. Vuoden aikana käyttö lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, vaikka käyttö olikin sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. Alle 54-vuotiaista tekoälyä oli käyttänyt useampi kuin joka toinen.

Eniten yleistyi tiedonhaku, joka oli tekoälyn suosituin käyttötapa. Sitä oli tehnyt kolmannes vastaajista. Toiseksi suosituinta oli tekstin tuottaminen ja parantaminen, jota oli tehnyt joka neljäs vastaaja. Nuorilla käyttö liittyi usein opiskeluun ja työikäisillä työhön. Eniten tekoälyä käytettiin kuitenkin muihin tarkoituksiin.

Oma huomioni kiinnittyy siihen, miten yleistä tiedonhaku on. Yleensä parasta niin ekologisesti kun tiedon ja sen lähteiden luotettavuuden kannalta olisi käyttää tekoälyn sijaan esimerkiksi hakukoneita. Tällöin tietää edes sen, miltä sivustolta tieto on peräisin. Toki tekoäly voi toimia apuna myös tiedonhaussa. Tekoäly voi auttaa löytämään vaikkapa hyviä hakutermejä. Tekoälytoimintoja löytyy myös tietokannoista. Konkreettisia vinkkejä löydät Tampereen yliopiston  Tekoäly tiedonhaussa -oppaasta.

Moni käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia tiedonhaussa ymmärtämättä, että se ei ymmärrä kirjoittamaansa, vaan tilastollisen päättelyn ja arpomisen perusteella laittaa sanoja järjestykseen. Vaikka tekoäly usein osuukin oikeaan, mihinkään ei voi luottaa tarkistamatta asiaa luotettavista lähteistä. Esimerkiksi itänaapurimme on ollut hyvin aktiivinen ja saastuttanut länsimaisia tekoälypalveluita Kremlin propagandalla. Tämä näkyy myös tekoälyn vastauksissa. Näin ollen kannattaisi mennä suoraan niiden luotettavampien lähteiden äärelle. Erityisen haastava on Google-haun tekoäly-yhteenveto, sillä sitä tarjotaan myös niille, jotka eivät tietoisesti ole valinneet käyttää tekoälyä eivätkä näin ollen aina ymmärrä, että tieto pitäisi aina tarkistaa. Sen voi itseltä piilottaa, mutta siitä huolimatta yhteenveto tehdään ja energiaa kuluu turhaan.

DNA: 29 % käyttää tekoälyä älylaitteellaan

DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -selvitykseen kerättiin tiedot maaliskuussa. DNA on vuosien ajan koonnut tietoa suomalaisten netin käytöstä ja nyt mukana on hieman tekoälytilastojakin. Selvityksen mukaan 29 % suomalaisista käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 17 %). Alle 35-vuotiaista jo lähes puolet (45 %) käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 30 %). 

Moni vasta suunnittelee tekoälyn kokeilemista, sillä 57 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana (2024, 49 %). 9 % vastaajista kertoo löytäneensä mielenkiintoista sisältöä tekoälyn kautta. Alle 25-vuotiaat pitävät digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämistä hieman tärkeämpänä ja luottavan enemmän tekoälyn myönteisiin muutoksiin kuin heitä vanhemmat.

Itse käytän tekoälyä kännykällä etenkin halutessani jutella sen kanssa englanniksi aktivoidakseni kielitaitoani ja hakiessani oikeita ilmaisuja englannin kielelle. Suhtauduin siihen kuin englantia minua vähän paremmin osaavaan kollegaan, jonka ehdotuksia ja palautetta kuuntelen tarkalla korvalla. 

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa sisältöä minulle ovat tuottaneet uudenlaiset videot, joita on helppo luoda tekoälyn avulla. Näiden sisällöt eivät liity työhön. Katso esimerkiksi Instagramin Sunnybunny-ai:n ihana Good Morning-video tai taidevideoista vaikkapa Allvangoghin video Vincentin maalauksista tai YouTubesta BABYAI-2 videot kuten Ai baby miss grandma.

DVV:n Digiturvabarometri

DVV:n Digiturvabarometrin 2025 (PDF) mukaan tekoälyn turvallisen hyödyntämisen eteen on vielä tehtävä töitä ja nopeasti kehittyvien tekoälypalveluiden turvallisuuteen suhtaudutaan varauksellisesti. Tekoälyn käyttö lisää luottamusta siihen ja vähentää huolia, mutta ei poista niitä. Ennemminkin käytön myötä pelko muuttuu konkreettiseksi varovaisuudeksi. Tässä raportista muutamia lainauksia.

Kolme avainnostoa Digiturvabarometrista (luku 2.2):

• "1. Luottamus digiin on koetuksella: Yleinen luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä lisääntyneet huijaukset ja kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia. Ne saavat monet epäilemään, pysyykö oma osaaminen mukana uhkien tahdissa. 
• 2. Tekoäly muuttaa arkea ja siihen suhtaudutaan varauksella: Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta luottamus sen turvallisuuteen on erittäin matalaa. Tämä kahtiajako osoittaa, että vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, riskit ja tietosuojaan liittyvät kysymykset painavat vaakakupissa paljon. 
• 3. Haluamme toimia turvallisesti, mutta teoissa on parannettavaa: Motivaatio oman digiturvan parantamiseen on poikkeuksellisen korkea. Käytännön toimissa, kuten salasanojen hallinnassa, digihuijausten tunnistamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä, on kuitenkin yhä selviä puutteita. Kuilun umpeen kurominen vaatii paitsi yksilön ponnistuksia, myös helppokäyttöisempiä ja turvallisempia palveluita." 

Luku 3.1.3: Tekoälypalveluiden käytön laajuus - kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAl ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• 39 % ei käytä tekoälyä lainkaan.
• "Tekoälyn mahdollisuuksia kannattaisi nostaa esille niille henkilöille, jotka jo käyttävät sitä aktiivisesti esimerkiksi työroolissa tai vapaa-ajalla. Kynnystä kannattaisi madaltaa ei-käyttäjille. - - Tekoälypalveluiden käyttö siirtyy kokeiluista kohti arkea. - - merkittävä osa kansalaisista on yhä tekoälyn käytöstä sivussa. Tekoälypalveluiden mainetta ja luotettavuutta tulisi parantaa niiden parissa, jotka eivät sitä vielä halua, uskalla tai osaa hyödyntää." 

Luku 3.1.4: Tekoälypalveluiden käytön laajuus: ikävertailu Kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAI ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• Eniten kasvua vuosina parin vuoden aikana on tapahtunut 35–64-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että 75–99-vuotiaista 15 % käytti tekoälyä vähintään kuukausittain.
• "Tekoälyn kokeilijat pitäisi saada säännöllisiksi käyttäjiksi tarjoamalla esimerkiksi 10 minuutin mikro-koulutuksia ja valmiita malliprompteja. Vanhemmille ikäryhmille kannattaisi tarjota matalan kynnyksen hyötyjä (asiointi, tiivistys ja muistilistat). Lisäksi kannattaisi panostaa läpinäkyvään, palveluiden tietoturvalliseen ja tietosuojan huomioivaan hyödyntämiseen. Tällä voitaisiin laskea “En lainkaan” -vastausten osuutta." 

Luku 3.6.6: Suhtautuminen tekoälyyn 

• Tietous tekoälystä ja sen haasteista on kasvanut, mutta luottamus datan käsittelyn turvallisuuteen pysyi kuitenkin matalana. Moni koki kasvavaa huolta tekoälyn kehitysvauhdista. Vaikka luottamuksessa tekoälyn tuottamaan sisältöön oli lievää nousua, 30 % ei luota siihen lainkaan.